Fakahaa Tongatapu 7 ‘oku pukepuke Lakanga Minisita Polisi ke mahino ‘ene fakatonutonu fakalao, ‘ave fakafalemahaki mo Vava’u 15
Kuo mahino ‘a e hoha’a mo e taalafili ki he kakai tokolahi ‘o fekau’aki mo e ‘ikai ke kau ‘a Tongatapu 7 Piveni Piukala, ki he Kapineti ‘Ene ‘Afio hili ‘ene heke he momeniti faka’osi kia Fakafanua. Ka na’e faka’ohovale ‘a e ‘ikai ke kau he lisi ‘o e kau memipa Kapineti.
Na’e ‘iai pe ngaahi vavalo koe’uhi ko hono tuku ia kitu’a mei hono lakanga ko e Minisita Polisi pea ta’emahino ola ‘o e ngaue fakalao, na’e ‘ikai ke kau ai he Kapineti. Ka kuone fakahaa mahino ‘i he’ene polokalama mo e VPON, ‘oku pukepuke he Palemia ‘a e Potungaue Polisi kae ‘oleva ke mahino ‘a e ngaue fakalao ‘oku fakahoko kiai.
‘Oku malie ‘a e keisi ni, he ‘oku vakai atu ‘a e tokolahi ‘oku kau ‘eni he tukuaki’i mamafa, ka ‘oku fakahaa ‘e Piukala ia ko e mamafa ‘o e keisi ni ‘oku hangee ha la’ipepa sikaleti. Pea ‘oku ‘ikai ‘ilo pe kohai ‘oku palafu kae ‘oleva ke mahino ‘a e aofangatuku mei he fakatotolo ‘a e Komisoni Tau’i Faihala.
‘Oku malie mo e toe lave ‘a Piukala he’ena polokalama, ‘oku ‘ave fakafalemahaki ‘a e Fakafofonga Vava’u 15 Dr. ‘Alani Tangitau ki Nu’usila. Na’e ‘iai ‘a e fakakaukau ko e Fakafofonga ‘eni ‘e hoko ko e Minisita Mo’ui koe’uhi ko hono taukei he mala’e fakafaito’o. Ka na’e mahino hono tuku mai ‘a e lisi ‘o e Kapineti ‘oku ‘ikai.
‘Oku tu’olahi mo hono fokotu’u atu mei he kau faiongoongo ‘i he ngaahi Konifelenisi mo e Palemia, ke fa’u ha lao ke kau ‘a e sivi mo’ui lelei he lao ki he kau Kanititeiti fili Fale Alea. Ka ‘oku fakaalaala lahi ‘a e kau Fakafofonga mei he fokotu’uni koe’uhi ko e tokolahi ‘oku uesia fakamo’uilelei pea ‘e hoko ia ko e matu’utamaki’anga kiate kinautolu.
Kaekehe ko e tali ko’eni ki he ola ‘o e fakatotolo ‘oku fakahoko ‘e he Komisoni Tau’i Faihala. He ‘oku ‘iai ‘a e tokolahi ‘oku nau tui ko Piukala ‘a e tokotaha totonu ki he lakanga Minisita Polisi, ‘i he’ene tau’i ‘a e faito’o konatapu pea taliui kakato ki he kakai ‘o e fonua ‘i he taimi Konifelenisi Ongoongo mo e kau faiongoongo.
Ka ‘i he tafa’aki ‘e taha, ‘oku ‘ikai fiefia kiai ‘a e ni’ihi he kau taki mo e kau faihia ‘oku nau kaunga ki he tila faito’o konatapu, koe’uhi ko e faingata’a ki he’enau ngaue.
‘Oku kei tala pe ‘e Piukala na’e ‘ikai ha’ane fakatau hoosi mo e Palemia koe’uhi koe’ene heke fakatu’upakee ke poupou kiai, ka ‘oku talamai he tafa’aki ‘e taha ‘ene fakahaa ‘oku pukepuke mai ‘a e Potungaue Polisi ma’ana ‘a e me’akehe. Pea ko e tukunga pe ‘eni ‘a e kau politiki ‘a e ‘ikai lele fakataha ‘a e fakamatala mo e ngaue.
By Tonga Fonua

