Tu’u ta’epau kaha’u Moana Pasifika ke toe hoko atu he fe’auhi Super nounou fakapa’anga

‘Oku kau ‘i he ongoongo fakamamahi ki he kau poupou ‘akapulu ‘o e timi Moana Pasifika kae tautefito ki Tonga mo Ha’amoa. ‘Oku makatu’unga ‘eni mei hono fakahaa mei he kau pule ‘o e timi ‘a e Moana, ‘e ngali ko’enau faka’ali’ali faka’osi ‘eni ‘i he fe’auhi manakoa ‘o e Super pea nau maloloo ‘i he ‘uhinga fakapa’anga.

Ko e taa ‘oku ongo lahi ki he kau va’inga mo e kau faiako he ko e ngata ia ‘enau ma’u’anga mo’ui fakapa’anga, ‘oka a’u ki he tu’unga ko e tamate’i ‘o e timi ‘a e Moana. ‘Oku fakafuofua ki he pa’anga ‘e $10-12 miliona he ta’u ‘oku fakapa’anga ‘aki ‘a e timi. Ko e kautaha Pacific Medical Association ‘oku nau fakapa’anga ‘a e timi Moana Pasifiki he ta’u si’i ko’eni kuo lele mai ai. Ka ‘oku ‘ikai malava ke ma’u ha pa’anga mei hono fakalele ‘o e timi kene feau ‘enau fakamole pea ‘oku ongo’i he PMA he ‘ikai kenau kei lava ‘o hoko atu.

‘Oku tokoni lahi ‘a e Komiti Akapulu ‘a Nu’usila ki hono lesisita ‘o e timi ke kau ki he fe’auhi ‘onau ‘apitanga ‘i Nu’usila. Pea kenau ‘ataa ai ki he ngaahi siponisa, mo e tanaki pa’anga mei he huu he matapa ke mamata’i ‘enau va’inga. Ka ‘oku ‘ikai ke hoko ‘a e ngaahi me’a ko’eni.

Pea ko e palopalema lahi he taimi ni ko e ‘ikai ha kau siponisa lalahi ki he timi ‘o hangee ko e ngaahi timi kehe he Super. Na’e ‘iai ‘a e ‘amanaki hono fokotu’u ‘e lahi ‘a e kau siponisa ko’euhi ko e tokolahi ‘a e kainga Polinisia ‘i Nu’usila, kenau ala ‘o tokoni’i ‘a e timi ‘a e kainga mei he Pasifiki. Ko e huu he matapa ki hono mamata’i ‘o e ngaahi va’inga ‘a e Moana ‘oku tu’unga ma’ulalo ‘o fakahoa ki he va’inga ‘a e ngaahi timi kehe. Pea ‘i he tu’unga koia ‘oku ‘ikai lava he Moana ‘o tanaki ha pa’anga ke fakalele ‘aki ‘ene ngaahi fakamole pea ko e fakapotopoto taha pe ke fakangata.

Kaekehe ka ‘oku kei ‘iai pe ‘a e ki’i maama mei he mui’i tanolo ‘i he fakalotolahi mei he ‘akapulu ‘a Nu’usila tenau fai ha feinga ke kei fakama’anu pe ‘a e timi ‘a e Moana. Ka ‘oku ‘ikai ko ha ongoongo ‘oku fu’u fakapapau’i.

‘Oku tokanga ‘a e tokolahi ki he timi ‘o e Moana koe’uhi ko e ngaahi timi mei he Pasifiki ‘oku ‘iai ‘a e kau va’inga tu’ukimu’a taha he ‘akapulu ‘iunioni ko e fanau va’inga mei he Pasifiki. Ko e meimei 40% ko e fanau mei he Pasifiki mo e ngaahi hingoa ‘iloa, he timi ‘a e All Black mo e Wallaby a’u atu ki he ngaahi timi fakafonua ‘o ‘Iulope hangee ko Ingilani mo Uelesi mo Falanise. Pea ‘oku kaunga ‘a e manakoa fakamamani lahi ‘a e ‘akapulu ‘iunioni ko e fanau va’inga mei he Pasifiki, hangee ko Jonah Lomu he’ene kei va’inga.

Ko e manavasi’i leva ‘a e ‘akapulu ‘iunioni na’a tafoki ‘a e fanau mei he Pasifiki mei he va’inga ‘iunioni ki he ‘akapulu Liiki he ‘oku ‘alu ke manakoa ange ‘a e fe’auhi ni pea toe tokolahi ai mo e fanau mei he Pasifiki. Pea ‘e hoko hono tamate’i ‘a e timi ‘a e Moana ke hanga mai ‘a e ngaahi timi NRL ‘o taumata’u’i atu ‘a e kau va’inga kenau afe ange ki he Liiki pea ‘oku ‘ai ai mo e sai ‘enau totongi. He ka hoko ‘a e fakakaukau ko’eni pea ko e holoa ia ‘a e ‘iunioni kae kaka ‘a e manakoa ‘o e Liiki pea ko e mole lahi.

‘I he taimi tatau ‘oku to e fakaloloma he ko Nu’usila pe ‘oku si’i tokanga ki he fanau mei he Pasifiki, he kuo fanofano mai ‘a e ‘Iunioni lahi ‘o e ‘Akapulu ‘oku ‘ikai ko ha palopalema ia ‘anautolu ‘a e me’a ‘oku hoko ki he Moana. Ka ‘oku tui ‘a Nu’usila ko e kei manakoa pe ‘a e ‘iunioni ko e ‘iai ‘a e fanau mei he Pasifiki ka ‘oku ‘ikai tui tatau ia mo e Poate ‘a Mamani. Pea ko e tu’u leva ki he kaha’u ‘oku te’eki mahino pe koeha ‘e hoko ki he timi ‘a e Moana pea mo e fanau va’inga. Pe koeha ‘a e faitu’utu’uni ki he sipoti tenau ‘iai he kaha’u.

‘Oku kei lolongo pe foki ‘a e kau milionea tenau fie fakatau ‘a e Moana ‘o fakalele pe ko ha kautaha. Pea ka ‘iai ha me’a pehee pea ko e tapuaki ia ma’ae fanau va’inga he Pasifiki. He kuo mahino pe ‘a Tonga mo Ha’amoa he ‘ikai tena lava kinaua ‘o fakalele ‘a e timi ‘a e Moana.

 

Leave a Comment