Taimi ke fufulu ‘a e Polisi kapau kuonau longo ko hono fakamanamana’i kinautolu he kau tila faito’o konatapu.

Kuo faifai pea lea ‘a e Minisita Polisi maloloo Piveni Piukala ki he taha ‘o e ‘uhinga ‘oku faingata’a ai ‘a e tau’i ‘o e faito’o konatapu, ko hono fakamanamana’i ‘a e mo’ui ‘a e kau Polisi kae tautefito ki he ngaahi lakanga ma’olunga, ‘oku nau fakahoko ‘a e faitu’utu’uni. 

Ko e ngaahi ‘uhinga lalahi ‘e tolu ‘oku fa’a faingata’a ai hono tau’i ‘a e kau faihia he faito’o konatapu, ko e (1) ko e ‘ikai ha naunau fe’unga mo fakaonopooni ke fakahoko ‘aki ‘a e ngaue ‘i he Kasitomu, Polisi, Sotia mo e ngaahi va’a felave’i.(2) Ko e ngaue kakaa (corruption) ‘i he kau ma’u mafai he pule’anga pea koe fakatu’utamkai taha ia.(3) Ko e faka’osi ko hono fakamanamana’i ‘o e kau Polisi mo e kau ngaue fakapule’anga ‘e he kau tila. 

Na’e hoko ‘eni ‘i he taha ‘o e ngaahi keisi ko hono puke ‘e he kau Polisi ‘a e ki’i tohinoa (dairy) ‘a e kau tila faito’o konatapu he ‘api ‘uta ‘i Afa. Na’e ‘i he pepa ni ‘a e ngaahi fakamatala mahu’inga ‘a e kau tila faito’o konatapu, ‘o hangee ko e ngaahi hingoa mo e hingoa fakatenete, ko e ngaahi feitu’u kuo maaka’i, ko e ngaahi fika telefoni mo e ngaahi fakamatala mahu’inga kehe pe. 

Ko e ma’u ‘eni mei hono ‘ohofi ‘o e ‘uta ko e tukuaki’i ‘oku fakahoko ai ‘a e haka ‘aisi, ka na’e tukuaki’i he kau Polisi he va’a faito’o konatapu na’e ‘iai tokotaha he kau Polisi na’ane taa ‘o tala ‘a e teu‘ohofi pea nau ma’u faingamalie ke fakama’aopo’opo mo fakama’a ‘a e ‘uta kimu’a he a’u atu ‘a e kau Polisi. Ko’enau fakavavevave ‘o hola kae too ‘a e ki’i tohi ‘o ma’u he kau Polisi. 

Na’e ‘ohovale pe kuo a’u atu ‘a e hoa ‘o e taha ‘o e kau Polisi ma’olunga ‘o fiema’u ‘a e tohi he ‘oku puke fakamalohi’i he kau tila ‘a e ‘ofefine ‘o e ‘ofisa. Na’e a’u ‘o fakafoki ‘a e tohi, kae loi holo ‘a e kau Polisi na’e ‘ikai ha me’a pehe, ka na’e ‘ikai kenau ‘ilo kuo’osi ma’u he kautaha ongoongo ia ‘a e tatau ‘o e tohi. 

‘I he fakamatala ‘a Piveni, na’ane fu’u ofo ‘aupito ‘i he’ene hoko hake ki he lakanga, ‘i hono fale’i ia he ni’ihi ‘o e kau ‘ofisa Polisi, ngaahi kaungame’a pea mo e kakai ma’olunga, ke ‘oua te ne ala ki hono tau’i ai ‘a e faito’o konatapu he’e fakapoongi ia he kau tila. Ka ‘oku malie ‘a e tali ‘a e Minisita Polisi, ‘ene ‘ita lahi he fa’ahinga to’onga pehee kuo a’u kiai ‘a e kau ngaue pea ke fai atu pe ia ki he kakai kete kovi mo ‘ilifia. 

Ko e hoko ha taha ki he fatongia he Polisi ‘oku ‘iai ‘ene fuakava ke malu’i ‘a e mo’ui mo e koloa ‘a e kakai ‘o e fonua. Pea kapau kuo ‘ilifia koe’uhi ko hono famili pea ‘oku totonu ke fakafisi mei he Polisi, he’e hoko ‘ene nofo ‘ilifia ke kovi lahi ki he fonua mo e kakai. 

Kaekehe ko e fakamatala kuo fakahoko ‘e Piveni, ‘oku ne fakapapau’i mai ai ‘a e tu’unga ‘oku ‘iai ‘a e palopalema ni he Potungaue pea kuo taimi ke fakahoko ha ngaue fakavavevave kiai. 

Koe fa’ahinga fakamanamana ko’eni ‘oku fakahoko pe ia ki he kakai ‘oku mafai lahi. He ko’ene ma’u he kau tila ‘a e kau ma’umafai lalahi ko e faingofua ia ‘enau fa’iteliha he fonua. Pea ko e fehu’imahu’inga ia pe kohai he kau ma’u mafai lalahi ‘oku lolotonga ta’utu ‘i he Pule’anga ‘oku kau ai.

‘Ikai toe pisu ala kau taki ‘o Fisi ki hono tau’i faito’o konatapu, mahino mei he lahi faito’o konatapu kuo puke. 

‘I he Tu’apulelulu ‘o e uike kuo ‘i he ki’i kolo ko Vatutavia ‘i Viti Levu tu’u matatahi ka ‘oku tuai ai ‘a e fakalakalaka, na’e puke he kau Polisi ha faito’o konatapu (cocaine) toni ‘e 2.1 pea ko e fanga ki’ikofukofu ‘e 2630. ‘Oku fakafuofua ki he pa’anga FJ$780 miliona kapau na’e a’u ki he maketi pe ko e kau tila. 

Kuo puke ai he kau Polisi ha ongo tangata Fisi ‘e toko ua mo ha kau tangata’i fonua ‘Ekuetoa ‘e toko 4. Pea ‘oku kei fekumi ‘a e kau Polisi ki he vaka na’e ‘omai ai ‘a e faito’o konatapu ko e kalasi‘oku ui ko e Narco Sub, ‘oku ngaohi fakafufu ‘i Kolomupia  ki hono fetuku holo ‘o e faito’o konatapu ki he ngaahi feitu’u mama’o hangee ko e Pasifiki. 

Ko e talu hono muimui’i ‘e he kau Polisi ‘a Fisi fakataha mo e tokoni mei ‘Amelika, kae tautefito ki he ngaue fakataha mo e kakai ‘o e ngaahi kolo ‘i Fisi,  ke puke ai ‘a e fu’u faito’o lahi ko’eni. Na’efakatokanga’i ‘e he kau toutai ‘o e kolo ‘a e ‘asi ‘a e kau tangata fo’ou mo e taimi ‘enau ‘asi ‘o fetu’utaki ai ki he kau Polisi. ‘Oku ‘iai ‘a e tui ko e uta ‘eni ia ke ‘ave ki ‘Aositelelia, ka kuo ma’unga kovia‘i Fisi. 

‘Oku toe tuku mai he ngaahi ongoongo hono fana ‘e Trump ‘a e fanga ki’i vaka fetuku faito’o konatapu mei ‘Amelika Tonga ko hono feinga ke ta’ofi ‘ene toe huu kiha feitu’u kehe, he ko e ngaahifonua ‘o ‘Amelika Lotoloto mo ‘Amelika Tonga ko e senita ia ‘o e ngaohi faito’o konatapu. Ka ‘oku ‘osi fakahaa ‘e Trump, ko hono ta’ofi ‘o e fanga ki’i vaka fetuku pea hoko atu ki loto fonua ki he ngaahi fale (lap) ‘oku ngaue’aki he kau tila he ngaahi loto vaotaa ke ngaohi mei ai ‘a e faito’o konatapu. Ko e founga koia ‘e fakasi’isi’i ai ha’ane toe a’u ki ‘Amelika mo e ngaahi fonua kehe ‘a e faito’o konatapu. 

Kaekehe ‘oku fakamamahi ‘a e vakai ki he founga ‘a Tonga ki hono tau’i ‘o e faito’o konatapu. Ko e ki’i fonua si’isi’i pea ‘oku totonu ke faingofua. Pea kapau ko e mo’oni ee kuo lahi ‘a e ngaue kakaamo e ‘ilifia ke fua honau fatongia he kau ma’u mafai ma’olunga pea ko e koto launoa ‘a e feinga ke fakangata ‘a e ngaue pango ni.

Facebook
Twitter
Email

Related Articles

Leave a Comment