Hoko Epstein List & files koe pole lahi kia Palesiteni Trump mo hono kaha’u fakapolitikale

Ko e talu hono ‘ohake ‘a e kaveinga ki he Epstein Lisit & Files mo e ‘alu ke toe le’o lahiange ‘a e fifili ‘a e kakai ‘o ‘Amelika ki honau Palesiteni mo’ene felave’i mo e tukuaki’i mamafa ni. Pea ka faifaiange kuo fakapapau’i na’ane kaunga ki he hia ni pea ko e leveleva ia ‘ene ngaue fakapolitikale.

Ka koeha koaa ‘a e Epstein List & Files?. Ko e tauhingoa ki he tokotaha ko Jeffery Epstein ko e tangata ‘Amelika na’e ngaue fakapangike pea ne tafoki mei ai ‘o hoko ko e tokotaha pisinisi (Financier) ‘o kaka ai ki he tangata tu’umalie. ‘I he’ene tu’umalie na’e ‘iai hono ngaahi kaungame’a tokolahi he kakai ‘iloa he fonua hangee ko e kau politiki, kau sitaa hiva mo ‘etifaiva mo e kau ma’olunga he tafa’aki fakapisinisi. Pea ‘oku mahino ai ‘a e tu’umalie ‘a e tangata ni ‘i he’ene kaungame’a mo e kakai ‘iloa he mala’e kehekehe ‘o ‘Amelika mo mamani.

Ka ‘i he  2008-2009 na’e kamata ke ‘asi mai ‘a e kakai fefine kehekehe ‘o tukuaki’i ‘a Epstein ki hono ‘ave kinautolu ke mohe pe feohi fakasino mo e kakai ‘iloa ko’eni ko e ngaahi kaungame’a ‘o Epstein. Pea ‘oku tukuaki’i na’e kau ‘a e hingoa ‘o Trump ‘i he lisi ‘o e kakai ko’eni na’e fengaue’aki mo Epstein ki he ngaue fakapau’umutu ni. Ka ‘oku kalo mamahi ‘a Trump na’e ‘iai ha’ane kaunga kiai, na’e maheni pe ia mo Epstein kimu’a hono ‘ohake ‘a e hia ‘oku tukuaki’i kiai kae fakatatau mo e lekooti, na’e fakahaa mei he Potungaue Fakamaau’anga ‘oku kau hono hingoa he lisi ‘a Epstein.

‘I he 2019 na’e puke ai he kau Polisi ‘a Epstein ‘o faka’ilo ki he hia fe’ave’aki mo pa’usi’i ‘o e fanau fefine ta’u iiki mo e ngaue fakapau’umutu. Pea ‘i he kei tali ke fakahoko ‘ene hopo kuo pekia he pilisone ‘i Niu ‘Ioke Siti ‘o pehee ko e taonakita. Ka na’e ‘alu hake ‘a e fifili kehekehe mei he kakai ‘o e fonua ki he mate ‘a Epstein pe ko e taonakita pe na’e fakapoongi, ko e manavasi’i ‘a e kau tu’umalie mo ‘iloa na’a ‘ohake honau hingoa ‘e Epstein he hopo.

Kaekehe ko e konga ‘o e lipooti ‘a Epstein kuo tuku kitu’a ki he kakai ‘o ‘Amelika ‘oku kau ai ‘a Prince Andrew ko e tehina ‘o e Tu’i ‘o Pilitania pea ‘oku uesia lahi ai ‘a e ‘imisi ‘o e fale ‘o e Tu’i ‘o Pilitania.

‘Oku kau he lisi ‘a e sita ‘iloa he hiva ko Michael Jackson ka kuone ‘osi pekia pea ‘oku ‘ikai ko ha me’a fo’ou hono tukuaki’i ‘a Jackson ki he pa’usi’i ‘a e fanau tangata iiki.‘Oku kau kiai mo e Palofesa Lao ‘iloa mei Harvard University ko Alan Dershowtiz ko e loea mo e faiako ‘iloa he mala’e ‘o e lao.

‘Oku kau hake kiai mo e Palesiteni malolo ‘o ‘Amelika ko Bill Clinton pea ‘oku mahino ai ‘a e fu’u kakai ma’olunga na’e feohi mo Epstein kenau kau ai ki he’ene polokalama pau’umutu. Pea ‘oku kau kiai mo e Palesiteni lolotonga Palesiteni Trump, ka ‘oku kalo mamahi fakataha mo’ene kau loea ki hono faka’ikai’i ‘o e tukuaki’i.

Ka ko e konga ‘o e lipooti kuo tukuange na’e tuku fakataha mai ia mo e ngaahi ‘ata, ngaahi vitio mo e lekooti ‘o e kakai na’e kau ai pea ‘oku ‘asi ai ‘a Palesiteni Trump.

Ka ‘oku malie foki ko e fetakai ‘a e kau politiki, he ko e lolotonga ‘o e lele ‘a e talanga ‘i he fo’i ‘etifaiva ‘a Trump kuone tukuaki’i ‘eia ‘a e Palesiteni malolo, Barak Obama ki he talisone ko’ene felave’i mo e ngaahi tu’utu’uni na’ane fakahoko lolotonga ‘ene kei hoko ko e Palesiteni. Ka ‘oku tui ‘a e kakai ‘o ‘Amelika, ko e fo’i decoy pe ‘a e Palesiteni ke taki kehe’i ‘a e tokanga ‘a e kakai mei he’ene fo’i faiva mate na’e fakahoko. He ka fakapapau’i ko e mo’oni pea ko e ‘otometiki ai pe ia ‘ene fakafisi mei hono lakanga Palesiteni.

‘I he taimi tatau ko Trump ko e tangata mohu fakamatala pea ‘oku tui ‘a e tokolahi ‘e kei kalo pe ia mo teke pate ke ‘oua na’a hopo’i. Ko e taimi tatau ‘oku longoa’a ‘a ‘Amelika he’ene ngaahi fokotu’utu’u ki he fonua. Kuo ne vaa kovi mo hono kaungame’a mamae ka ko e pilionea ko Eron Musk pea kuona tau’aki ta’aki he ope.

Kaekehe ‘oku tui ‘a e ngaahi fonua lahi ‘o mamahi, he ‘ikai tuku he kau fakafepaki kia Trump hono ‘ohofi ia he kaveinga ni he ‘oku nau tui ko e fo’i mahafu ‘eni ke tukuhifo ‘aki ‘a e Palesiteni he ‘oku lahi hono ngaahi fakamo’oni. Ka he ‘ikai tuku ha ivi ‘o e Palesiteni hono feinga’i ke ‘oua na’a fihia he kaveinga ‘oku tukuaki’i mamafa kiai, he ko e ‘osi ai pe ia ‘ene hoko ko e Palesiteni ‘o e fonua hau ko ‘Amelika.

Facebook
Twitter
Email

Related Articles

Leave a Comment