Tonga Independent News

Friday 10, May 2024

Poupoua timi Liahona Old Boys ki he fe’auhi Lavenga tokoni famili Mokofisi.

Ko e taha ‘o e timi poupoua taha ‘i he fe’auhi ‘a Lavenga ko e timi fo’ou koia ‘a e kau Ako Tutuku mei he Lalo Taua pea mo e Fale ‘Otusima.

Ko e talu pe foki ‘a e ikuna kafakafa ‘e he ‘ako  ma’olunga Liahona ‘a e fe’auhi Sipoti fakaako ‘o ta’u ni pea mo e poupoua ‘a e sipoti he ‘apiako ni pea a’u mai ai pe ki he’enau timi Old Boys mo e kei poupoua he kau Kolisi Tutuku ‘o tatau pe ‘a Tonga mo muli.

‘I he ‘aho Falaite uike ni na’e ta’imalie ai ‘a e timi ‘i he ‘ofa mei he famili Mokofisi mei Nukunuku meia Fau Mokofisi mo hono famili, ko e teunga va’inga fo’ou ma’ae timi ki he teuaki ‘o e fe’auhi lahi ‘a Lavenga ki he ta’u ni. Na’e lava mai ai ‘a e fakafofonga mei he famili ‘o foaki atu ‘a e tokoni teunga va’inga ‘a e famili Mokofisi, ki he faiako ‘Isileli Fatani pea pehee kia Peni Kioa mei he komiti.

Na’e fakahaa he famili ‘enau fiefia ke tokoni ki he ‘apiako, koe’uhi ko e teu tangata mo fefine na’e fakahoko he ‘apiako ki he Famili Mokofisi pea he ‘ikai ngalo ia ‘iate kinautolu, ‘a e ‘apiako ‘oku nau ‘ofa ai.

Na’e fakafofonga’i he faiako ‘Isi Fatani ‘ene fakamalo ki he famili he kei manatu’i ‘a e Funga Taua mo e Niumate. Pea ko e tokotaha na’ane fakahoko ‘a e ‘ofa mei he Famili Mokofisi ko hono kaunga ako mo e sipoti ‘i he ‘apiako.

Kaekehe ‘oku kamata ‘i he Tokonaki 25 Novema ni ‘a e fe’auhi lahi ‘a Lavenga, ka ‘oku toki va’inga ‘a e Liahona Old Boy ‘i he Pulelulu uike kaha’u ‘o fetaulaki ai mo e Havelu Bulldogs.

Pea ki he kau Kolisi Tutuku kotoa pe ‘i mamani ‘oku kei fiema’u lahi pe tokoni ki he timi, he ko e kamata fo’ou pea mahalo ko hono toki faka’ofisiale ‘eni hono fokotu’u ‘a e timi Ako Tutuku ‘a e ‘apiako Liahona ‘o taki’i mai he ‘Ikale Tahi Tutuku ko ‘Isi Fatani hili ‘ene foki mai ko e Palesiteni Minisiona ki Papua Niukini.

Ko e taimi tatau ‘oku ‘ikai fai ha lau kovi ki he ngaahi timi talaa he fe’auhi hangee ko e hau lolotonga ko e timi ‘a e Marist, ko e timi mate ngata’a ‘a e Toloa Old boys. ‘Oku malie fe’auhi ni he ‘oku aoao tangata mai ‘a e ngaahi timi ‘enau fanau va’inga mei muli ke takitaha feinga’i ‘ene timi.

Kuo tu’uta mo e timi ‘a e Lolo ki Tonga’eiki ke tuku ha tala kuo tu’uta ‘a ‘Ulukalala ‘i Tonga’eiki, neongo ‘a e fakahua ke vakai na’anau toe ‘oho ki loto ka fai ha fuhu pea pehee ki ha mahanga ‘a e fe’auhi hanau ngaue. Ka ‘oku tala mei he Lolo ‘oku ‘ikai lava ha vahe Fonua ia ‘a e me’a ‘oku fakahoko he Lolo.