Tonga Independent News

Tuesday 21, May 2024

Hake kataki fanau va’inga ‘Ikale Tahi he kau fakaanga, kaku tui ni’ihi ta’efakapolofesinale”

Hake kataki fanau va’inga ‘Ikale Tahi he kau Fakaanga, ka ‘oku tui ni’ihi ta’efakapolofesinale.

‘I he hili ‘a e ulungia ‘a e timi ‘Ikale Tahi ki he timi ‘a e Flying Fiji he efiafi Tokonaki 36-20, kuo ‘alu hake ‘a e fakaanga kehekehe ki he timi pea mo e faiako.

Na’e makatu’unga ‘eni he lotomamahi ‘a e kau poupou tokolahi ‘i he fanga ki’i fehalaaki ta’e’amanekina, mei he timi ke hoko ke mole ai ‘a e ikuna mei he timi ‘a Tonga, he ko e vakai ‘a e tokolahi na’e faka’ofo’ofa ‘a e tapa kehekehe ‘o e mala’e he va’inga’i he fanau, ka na’e hoko ‘a e fanga ki’i fehalaaki iiki he feitu’uhala, ke fo’i ai ‘a e ‘Ikale Tahi.

Kaekehe ko e ngaahi fakaanga na’e fakahoko ko e me’a mo’oni pe ia na’e hoko he loto mala’e va’inga ‘i he anga ‘a e mamata ‘a e ni’ihi na’e mamata he va’inga malie na’e fakahoko. Ka ko e palopalema heni, ko e kau fakaanga ko e kakai kehekehe, kau mateaki’i va’inga, kau poupou ‘oku ‘ikai kenau fakakaukau’i ‘enau fakaanga koeha ‘a e ola pea mo e ni’ihi ko e matu’aki fakapolitikale’i mo’oni pe ‘a e ‘akapulu, ‘i he ‘uhinga ko e vaa mo e Poate pe kau ‘ofisiale kae huhua atu ia ki he fanau va’inga mo e faiako.

Koe’uhi ko e hulutu’a ‘a e ngaahi fakaanga pea ‘oku ongo’i pe he fanau va’inga ‘a e fakaanga ‘oku sai ko e fietokoni pea mo e fakaanga ko e matu’aki ta’ehounga’ia mo e politiki he ‘akapulu, na’e hake ai ‘a e kataki ‘a e fika 8 va’inga mate mo malie ‘a e ‘Ikale Tahi Vaea Fifita ‘o huhua mai ‘ene mamahi ki he kau fakaanga.

‘I he tui ‘a Fifita, ko e vakai ‘a e kau fakaanga ‘oku ngata pe ia he ola ‘enau va’inga, ka ‘oku puli ‘a e konga lahi ‘enau feilaulau mei mui ‘o ‘ikai ‘ilo kiai ‘a e tokolahi. ‘O kau kiai ‘a ‘enau mavahe mei honau famili, ko e ki’i taimi nounou ‘oku nau va’inga fakataha ai ko e feinga kenau feangainga kimu’a he fe’auhi ipu ‘a mamani. Ko e fo’i he fakamalohisino mo e ngaahi pole faka’atamai mo fakasino ‘oku nau fetaulaki moia.

Pea kapau ‘oku nau fakaanga pea nau kataki mai ‘o tui ‘a e falani ‘o fakahoko ‘a e va’inga kanau maloloo mai kinautolu.

‘Oku kau foki mo hono fakaanga’i ‘a e poate ‘akapulu pe koeha koaa ‘enau me’a ‘oku fai he ‘ikai ke ‘iai ha polokalama ma’ae fanau pea kuo a’u ‘onau toe hiko veve he ‘osi ‘a e va’inga mo ‘Aositelelia.

Kaekehe na’e fu’u faka’ohovale ‘eni ia ki he tokolahi he ‘oku tataaitaha ke hoko  ha me’a pehe ni. Pea kuo ‘ohake  he ni’ihi ia ‘enau ta’efiemalie ki he tohi na’e fakahoko ‘e Vaea ‘o pehee ‘oku ta’efakapolofesinale ‘a e tohi na’ane fai. He kapau na’ane kei va’inga ‘i he All Black he ‘ikai ke ne fakahoko ha tohi pehee ki ha fakaanga, ka ‘oku hangee ‘oku ne sio lalo ki he kakai Tonga ke ne tohi ki he kau fakaanga ‘i he’ene hoko ko e tokotaha va’inga ‘Ikale Tahi.

‘I he taimi tatau ‘oku totonu ke mahino ki he kau va’inga, ‘oku ‘iai ‘a e totonu ‘a e tokotaha kotoa ke fakahaa ‘ene fakakaukau he ko e timi fakafonua, ko e tokotaha va’inga kuo ‘osi teuteu’i fakasino, faka’atamai mo faka’ulungaanga ke ne tali ‘a e me’a kotoa pea ko e me’a ia na’e totonu ke fakahoko ‘e Fifita. He ‘oku vakai ‘a e tokolahi ki he’ene tohi ‘oku hangee ‘oku touaki ngaue.

‘Oku te’eki pe ‘asi mai ‘a e Poate mo e CEO ‘o fai ha tali ki he lahi ‘a e ta’efiemalie ki he hangee ‘oku ta’e tokanga’i ‘a e kau va’inga pea pehee ki he faiako ke fai ha’ane lau ki he tohi ‘a Fifita. Ka kuo ‘asi  mai ‘a Taniela Tupou ‘o e Wallaby ‘o poupou ki he fanau va’inga mo e kole ki he kau poupou kenau tu’u fakataha ke poupou’i ‘a e fanau ‘Ikale Tahi.

Ka ‘oku tui ‘a e tokolahi ko e faka’ilonga lelei ‘eni ia ki he ‘Ikale Tahi, ‘ene hoko ‘a e ngaahi me’a ko’eni kimu’a ‘i he Ipu ‘a Mamani, ke fai hono fakalelei’i kei taimi ‘o tatau he kau poupou, ko e Poate mo e fanau va’inga, ke a’u ki he Ipu ‘a Mamani kuo failaa fakataha ‘a e fonua mo e timi ‘Ikale Tahi he ngaahi mala’e va’inga ‘o Falanise.

Ko e fekau mahu’inga taha heni ke ‘iai ma’u pe faka’apa’apa, ke faka’apa’apa’i he kau poupou ‘a e kau va’inga pea faka’apa’apa’i he kau va’inga ‘a e kau poupou ‘i he lea mo e ngaue. Pea fakakaukau leleiange ‘a e tokotaha kotoa, he ko e FB ‘oku hangee ha fu’u kapa veve ‘oku ha’u ‘a e tokotaha kotoa ‘o huhua mai kiai ‘a e me’a kehekehe. Pea ko e toko taha lau te ne fili ke laku ‘a e veve kae to’o ‘a e me’a ‘oku ‘aonga.