Tonga Independent News

Ke ‘oua toe fakalaka ha vahe ‘i he vahe ‘a e Palemia, kae fakalelei’i vahe kau Polisi ki he faito’o konatapu: Minisita Polisi

Na’e fakahaa ‘e he Minisita Polisi mo e Ngaahi Pisinisi ‘a e pule’anga Hon. Piveni Piukala, ‘ene fakame’apango’ia he’ene toki ‘ilo ‘oku ‘iai ‘a e kau CEO ‘oku a’u ‘enau vahe ki he $2 kilu he ta’u, ‘o fakalaka ia he vahe ‘a e Palemia.

Ka ko’ene kau ‘ofisa Polisi ‘oku laine mu’a hono tau’i ‘a e faito’o konatapu, ‘oku nau kei vahe pa’anga ‘e $9000 he ta’u pe ko e $200 tupu he uike ua.

Pea kuone ‘osi fokotu’u ki he Palemia mo’ene Kapineti, ‘oku ‘ikai ke totonu ke toe laka ha vahe ‘o ha taha ngaue ‘i he vahe ‘a e Palemia ‘o Tonga. ‘I he vakai’i fakamuimui taha ‘o e vahenga fakapule’anga ‘i he 2016 na’e A –S.

A – $112,000

B – $71,000-$107,100

C – $58,800-$$88,200

D – $53,760-$80,640

Pea ko e vahenga ‘e 4 ma’ulalo taha ‘aia ko e P-S

P – $9240-$13,860

Q – $8400-$12,000

R – $7560-$11340

S – $6720-$10,080

Ka na’e tokanga ‘a Piukala ki he kau CEO ‘i he Ngaahi Pisinisi ‘a e Pule’anga, ‘oku ‘i he $2 kilu tupu ‘ena vahe ‘a kinaua. Pea ‘i he ngaahi fakamatala kimu’a kiai ko e CEO ‘o e Tonga Power pea pehee ki he Lulutai. Ka ‘oku fakahoa ki he tu’unga vahenga ma’ulalo taha ‘oku ‘iai ‘a e kau ‘ofisa Polisi ‘oku laine mu’a ‘i he tau’i ‘o e faito’o konatapu. Pea ‘oku tui ‘a Hon. Piukala ‘oku ne fakaava ‘a e matapaa ke uesia ngofua kinautolu ‘i hono totongi fufu he kau tila, koe’uhi ko e fu’u ma’ulalo ‘enau vahenga.

Pea ko e ‘uhinga ia ‘ene me’a ‘i he Konifelenisi mo e kau faiongoongo, ‘oku hala ‘a e palani ngaue ‘a e potungaue Polisi ki hono tau’i ‘o e faito’o konatapu. Pea ‘oku ‘iai ‘a e tokolahi ‘oku tui ki he me’a ‘a e Minisitaa, he ‘oku ‘ikai ha holo he faito’o konatapu he fonua ni

Kuo toe tu’utu’uni ‘a e Kapineti ke fakalahi ‘a e patiseti ki he tau’i ‘o e faito’o konatapu, hili ia hono tali ‘o e $5 miliona he patiseti na’e toki ‘osi. Pea ‘oku lahi hono fehu’ia pe koeha ‘oku ‘ikai ke ngaue’aki ‘eni ke fakalelei’i ‘a e vahe ‘a e kau ‘ofisa he va’a faito’o konatapu.

Ko e tukuaki’i koia ‘o e ‘ulu’ifeke ‘oku nofo ia ‘i muli, ‘oku ‘ikai ke fai ha tokanga ia kiai, ko e kakai koia ‘i Tonga ni ‘oku fengaue’aki mo e kau ‘ulu’ifeke ‘i muli, ko e kakai ia ‘oku fiema’u ke fakangata. Pea he ‘ikai leva ha faingamalie ke toe fai mai ha fengaue’aki mo ha taha ‘i Tonga ni.

‘Oku kau mo e hoha’a ki he tu’unga faitotonu ‘a e kau ngaue he kaveinga lahi, kae tautefito ki he kau ma’umafai ma’olunga. He kapau ‘oku nau kau ai pea ko e fahu ia ‘a e kau tila faito’o konatapu he fonua ni.

Facebook
Twitter
Email

Leave a Comment