Hoko fo’i kovi Tonga X111, ke lea Tevita Vaikona ki hono pule kehea ‘o e timi Tonga X111 koe ‘elito ‘o e too kehekehe mo e TNRL.
Kuo hoko ‘a e fo’i kovi ‘a e timi Tonga X111 ke lea ‘a e taha ‘o e kau memipa Poate Tevita Vaikona, ki he tu’unga totonu ‘oku ‘iai hono pule’i ‘etau timi Mate Ma’a Tonga ka kuo liliu ki he Tonga X111 hono hingoa ‘e he Poate lolotonga ‘oku Sea ai ‘a Lord Fakafanua.
‘I he fakama’ala’ala ‘a Tevita Vaikona ‘i hono faka’eke’eke ‘e he PMN Tonga mei Nu’usila, na’e talu mei he ta’u kuo’osi mo’ene feinga ke solova ‘a e va’inga ‘a Tonga he ‘aho Sapate, ‘i he ‘uhinga ko Tonga ‘oku uho ‘aki ‘a e lotu ‘o tatau ai pe koeha ‘a e siasi ‘oku kau kiai. Pea ko e timi Mate Ma’a Tonga ko e timi ia ‘a e fonua ‘oku ‘iai hono konisitutone mo’ene tui fakalotu. Ko e taukave koia ‘okuva’inga Sapate pe ‘a e fanau va’inga he fe’auhi NRL, ko e va’inga fakakalapu ia. Ko e too ki he timi fakafonua ‘oku totonu ke ha’i kiai ‘a e konisitutone mo e tui fakalotu ‘a e fonua.
Na’e fakahaa ‘e Tevita na’ane toutou fehu’ia henau fakataha poate, ‘a e va’inga Sapate ‘a e timi Mate Ma’a Tonga mo e ‘ikai pe ha tali kiai ‘enau Poate. Pea a’u pe ki he va’inga ko’eni he Sapate mo’enau feinga ki he komiti fakalele tunameni mo e ‘ikai ha tali pau. Ka ‘oku fakaloloma ko’enau toki ‘ilo pe kuo faitu’utu’uni ‘a e komiti fakalele tunameni ia, ke va’inga Sapate pe ‘a e timi Tonga X111. Pea ko e oli ‘aki ko hono lohiaki’i ‘aki leva ‘a e Poate hono totongi ‘enau folau mai ki Tonga ni ke fakafiemalie’I’aki kinautolu kae fakahoko pe va’inga he Sapate.
‘I he taimi tatau na’e fakahaa ‘e Mr. Vaikona, ko e tali ki he ngaahi hoha’a ‘a e kakai ‘o e fonua ki he va’inga Sapate ‘a e timi, na’e totonu ke fakahoko fehu’i ki he kau taki ‘enau Poate he ‘oku ‘ia‘enau sekelitali Seniale ko e taki ma’olunga taha ia, mo e Sea mo e kau talekita. Pea ‘i he’ene fakma’ala’ala ko e sekelitali Seniale ko e tokotaha ia mei he NRL pea mo’ene kata, ‘i he ‘uhinga ko hono pule’i ‘o e timi Tonga XIII ‘oku pule’i ia he kau papalangi. Pea ko e komiti ‘i Tonga ni ‘oku Palesiteni ai ‘a Lord Fakafanua ‘oku ‘ikai hanau le’o ‘o kinautolu he faitu’utu’uni ki he timi. He ‘okufehu’ia he tokolahi pe koeha ‘oku ‘ikai faitu’utu’uni ai ‘a e Poate ‘i Tonga ni ke ‘oua na’a va’inga Sapate ‘a e timi kae faitu’utu’uni mai ‘a e kau muli.
Kaekehe ko e ‘ohake ‘o e kaveinga ni ‘oku toki le’o lahi mai leva ‘a e ‘uhinga ‘o e too kehekehe ‘a e Poate Liiki Fakafonua ‘a Tonga (TNRL) pea mo e komiti ‘a Semisi Sika mo e kau faiako ‘o e Timi. He ko e taimi na’e tuku ai kitu’a ‘a e Poate ‘a Semisi Sika, na’e huu mai ‘a e Poate fo’ou ‘o ‘ilo ‘a e tu’unga hono fakalele ‘o e timi ‘oku fakahoko ia he kau papalanga faiako, mo’ene kau tama mei‘Aositelelia. Ko e Paote ia ‘i Tonga ni ko e tali ‘io pe. Na’e tu’utu’uni ‘a e Poate fo’ou ke fakafoki ‘a e fakalele ‘o e timi Mate Ma’a Tonga ki he Poate, ka na’e ‘ikai loto kiai ‘a Christian Woolf ‘one fakaloto’i ‘a e fanau va’inga kenau fakafepaki ki he Poate pea hoko ai pe mo hono fokotu’u ‘o e Poate ko e Tonga Ma’a Tonga ‘o e hokohoko mai ai pe too kehekehe.
Ka ‘oku hoko hono ‘ohake ‘e Mr. Vaikona ‘a e fakamatala ni ke mahino lelei ki he kau poupou hono founga pule’i ‘etau timi fakafonua. Pea ko hono ‘ai ke mahino, ‘oku ngaue’aki he NRL mo e IRL ‘a e timi ‘a Tonga, Ha’amoa mo e Fisi kenau tanaki pa’anga lahi kae tautau tefito ki Tonga ni ko’euhi ko’etau mafana vale he poupou. Ka ‘oku ‘ikai hano a’onga ‘e taha ki he sipoti Liiki ‘i Tonga, ko e pa’anga ‘oku tanaki ia ‘e he NRL mo e IRL.
Ko e fakahoko ‘o e va’inga he Sapate ‘oku fakaongoongo tuli ‘a e Pule’anga mo e fonua ke fakahoko ha tu’utu’uni, ki he ngaahi timi fakafonua ke ‘oua ‘e fakahoko ha va’inga he Sapate ‘o tatau ai pe koeha, ‘o a’u ki he ‘ikai kau ki he fe’auhi, he ‘oku ma’olunga taha ange pe ‘a e lao ‘a e ‘Otua ‘i he lao ‘a e tangata. Ko e fili fakafamili mo fakafo’ituitui ke ke maumau’i ‘a e Sapate pe ‘ikai, ka ko ha fonua kuo polo’uto ai ‘a e lotu fakakalisitiane ‘e ‘eke’i he ‘Otua mei ai ‘enau fakafeangai.
‘Oku tau laukau ‘aki hono tauhi ‘o e ‘aho Sapate ke ma’oni’oni, ka ‘oku fievaleloi ‘a e va’inga Sapate ‘etau ngaahi timi he fonua muli pea ‘oku fakaoli ki he sio mai ‘a e kau muli ki hotau ki’i fonua.Pea ‘oku ‘ikai hoko ‘a e nofo muli ‘a e kau Tonga tokolahi kenau ‘omai ‘a e ‘uhinga fakapoto ki he ‘aho Sapate ke liliu ai ‘a e lao ‘o e Sapate, he ko e fekau ia ki he Kalisitiane kotoa kae ‘ikai ko e Kalisitiane Tonga pe.
Kuo fiema’u he kakai ‘o e fonua ‘a e Poate Liiki kenau ‘asi mai kimu’a ke ‘omai ha tali ki he fakamatala kuo tuku mai ‘e Tevita Vaikona, ka ‘oku mahino mai ‘oku ‘iai ‘a e too kehekehe he kau talekita.
Na’e toe fakahaa ‘e Tevita ‘a ‘ene fehu’ia ‘a e kei hoko ‘a Wolf ko e faiako fakafonua, lolotonga ia ‘oku hoko ko e faiako ‘o e timi NRL. He na’e ‘iai ‘a e tui ‘e fetongi ka ‘oku ne kei piki pe faiako pea ‘oku kau ia he fo’i timi malohi ‘a e NRL mo e IRL ki hono pule’i ‘etau timi pea tenau kei tuku ai pe ‘a Wolf he faiako.

